Tapahtumia     Fanituotteita     Vuoden Äippä     Blogi     Galleria     Linkkejä     Keskustelualue     Yhteydenotto


Opaspentuperheet Facebook-linkki

Keväällä moni opaspentu tarvitsee uuden hoitokodin

11-03-2019


Pistää ai !

11-03-2019

Isäntäväki, tai oikeastaan emäntä, on "hysteerinen matte". Mitä sitten, jos pientä Dara koiraa pissatti  hieman useammin. Vaan eikö mitä, pieni koira raahataan lääkäriin, ja sitten pistellään, ultrataan,  kopistellaan ja tutkitaan päästä varpaisiin.
Avec klinikan henkilökunta Porvoossa  ja  Elina lääkäri kyllä ne pistohommat osaa. Tuli sentään hieno bling-bling side tassuun.

Chita eläinlääkärikin kävi moikkaamassa, hän muisti "matten ja fatten"  ja sanoi kyllä ymmärtävänsä emännän huolen, kun edeltäjä  oli niitä "nuorena nukkuneita".Kokeiden ym. tutkimusten perusteella löytyi terve koira, emäntä tosin voisi tutkituttaa päästään tuon huolestumis-osion.
Nuorilla tyttökoirilla on omat kommervenkkinsä, kasvaminen ja  juoksuaika yleensä korjaa tilanteen. Sitä odotellessa.


Isosisko Femma oli  pentuna  "niitä kusiluutia", mutta sillä olikin tulehduksia, ja silti ihan kunnon opaskoira siitä kasvoi. Femma viettää  9 vuotis synttäreitä maaliskuun lopulla.


Sen sisko, opaskoirakoulun raakkikoira Friida, tulee juhlimaan Diivan kanssa. Saadaan varmaan possunkorvat silloin.  Salakoodi on PK. Femma nimittäin hyppää kattoon jos kuulee sanan "possonkorva". Isäntäväki supattelee ostavansa PK-tuotteita.  Niitä kyllä valitettavasti pihtaillaan, eikä saa joka päivä.


Tulevaisuutta hypokoirana ajatellen, joutuu pieni koira Dara käymään käytöskoulua. Kaikenlaista siellä onkin, rauhoittumista, ei-ovista-ryntäystä, hienosti hihnassa... entä villeys ja vapaus. Sitä ne eivät siellä opeta.
Toisinaan  joutuu syliin, pidetään kiinni ja hoetaan "rauhoitu, rauhoitu". Sitten kun ei rimpuilua enään ole, päästetään menemään. Outoja nuo ihmiset.

Kaikki mikä on kivaa, on ilmeisesti koirilta  kiellettyä, koirien moraalitonta, tai ainakin koiria lihottavaa. Kuten se pullan pala, jonka  hoidossa ollut neljävuotias oli jättänyt olohuoneen matalalle pöydälle.
Saa tässä reuhatakin,  joko yksin tai porukassa koirakavereiden tai ihmisten kanssa, onneksi on noita koirakavereita sen verran että saa juosta kunnolla, emännästä ei  juoksemaan olisikaan.


Ihan on mukavaa päästä hypokoirakurssille maaliskuun 28 päivä. Emäntä osaa jo tosi hyvin vaihdella hajulaudalla etsittävän tuoksun paikkaa.  Haju löytyy nykyisin joka kerta, koska eihän tulevan hypokoiran  hienovainuista nenää  petetä. Harjoittelu on mukavaa, onnistuneesta suorituksesta kuuluu ääni naksuttimesta "click" ja sitten nami perään.


On vielä kerrottava, kun edellisellä hypokurssilla oli karjatilan emäntä kouluttamassa lapselleen hypokoiraa. Meillä oli keskustelu palsta, jonka nimi oli "click ja nami", (johtuen juuri naksuttimesta ja namituksesta).  Ensin click ja sitten nami perään.  Lapsi mielsi,  että click tarkoittaa naulapyssyn ääntä, ja nami  syömistä  :)


Arja Makkonen

Bling-Bling tassussa

Dara rauhoittuu


Kaupassa harjoittelemassa


Kummanko lelu


Opaspentukerhon hallituksen vuosikokous 8.2.2019

10-02-2019

Kokous pidettiin perjantaina 8.2.19 Ylöjärvellä. Kokoukseen osallistui hallituksen jäsenten lisäksi myös kahdeksan koiraa. Hallituksen jäsenet (8 hlö) ovat samat kuin vuonna 2018. 
Kokouksessa valittiin etukäteen tulleiden ehdotusten pohjalta vuoden 2019 äippä, joka julkaistaan huhtikuussa kansainvälisenä opaskoirapäivänä (24.4.19).


Päätimme myös perinteisen kesäpäivän tapahtumapaikn. Elokuussa 2019 kokoonnumme Porvoon Partiopoukamassa launtaina 10.8.




Pop Up -talviriehapäivä

03-02-2019

Opaskoirien, -pentujen, eläkeläisten, mammojen ja uranvaihtajien Pop Up -talviriehapäivä järjestetiin tänään 2.2. klo 12-15 Kangasalan Lihasulassa. Puuhapäivän järhestäjänä toimi Sirpa Miettinen. Paikalla oli 16 koiraa 😊

Koirat saivat kirmata porukalla jäällä ja taisi ne kaksjalkasetkin iloita lumesta. Asko oli loihtinut väelle makoisan hirvisopan.


 

 Fili pentu ei pelkää isompaansa :) Haluaa rohkeasti käydä päälle



Dara pohtii

21-01-2019

Olen kasvanut niin isoksi, että veivät minut jo kauppaan. Eivät myydäkseen, mutta se on  sitä sosiaalistamista. Niillä (isäntäväki) oli paksu froteepyyhe ja pesulappuja mukana lattiaa varten, kun minun pohjaventtiili ei vielä täysin pidä. Kaupan henkilökunta tosin sanoi, että he osaavat siivota, mutta ne (isäntäväki) päästivät ensin minut vain kassojen ulkopuolelle, ettei kenenkään tarvisi siivota. Piakkoin kierretään koko kauppa kuulemma. Kyllä minua ihailtiin, olen söpö, suloinen, kaunis.


Emäntä ei yöllä ole ihan täysin samaa mieltä, etenkään silloin kun herätän hänet ja pyrin ulos klo 2 aamuyöstä.  Aamulla siten viiden jälkeen on taas kauhea kiire pihalle. Pakkohan minut on viedä, muuten astuvat lätäkköön. Kuulemma tuntuu ihan yhtä ilkiältä, oli lätäkkö lämmin tai kylmä.
Yhtä sisarustani sanotaan nimellä "Kusiluuta". Minä olen Pissa-Liisa. Olenhan vielä aika pieni,  saan toisen rokotuksen tammikuun lopulla.
Käyn  pentukoulua Kymen Koirapalvelussa Ummeljoella. Salla Vornanen on meidän ope, minusta hän on kyllä enemmän emännän kouluttaja.  Hän neuvoi, että minun pitää istua joka kerta, ennen kun saan jotakin himoittavaa kuten lelun, makupalan tai huomiota. Salla myös kävelytti minua ulkona, ja näytti emännälle miten toimitaan.


Minun emäntä ei ikinä pysty käymään polvilleen yhtä ketterästi kuin ope, eikä emäntä taitaisi päästä ylöskään kun auttamalla. Hänen tulee kumartua, koska olen vielä niin matalalla. Aika ketterästi se kyllä kumartuukin, vähän liiankin, etenkin jos en tee miten pitäisi.
En sisälläkään koulutunnin aikana rimpuillut yhtään kun ope piti minua sylissä ja opasti miten koiraa käsitellään sylissä. En uskaltanut panna vastaan.


Sinin Diivaa olen piinannut  sopivasti. On hauskaa  kun he tulevat meille Sinin kanssa kyläilemään.  Hyvin osaa Diiva-tätikin äristä isosisko Femman kanssa minulle, ja sitten juostaan peräkanaa isännän linkoamia koirapolkuja pitkin puutarhassa. Diiva on nopein. Femma "The Dog" antaa aiemmin periksi. Ei kuulemma parin kilon pudotus tekisi sille pahaa. Vaikea juttu, kun minä saan kolme kertaa päivässä sapuskaa...lällällää. Emäntä kyllä antaa porkkanaa Femmalle, joskus nokareen jauhelihaa samaan aikaan.  Naapurin Håku-sedän haukku ensin pelotti, nyt jo uteliaana katselen naapuriin päin. Håku-setä on kookas, ja sillä on isot pystyt korvat. Itse en hauku, se on kuulemma hyvä asia.
Hypokoira kouluun menen maaliskuun lopulla, ja sitten alkaakin tositoimet. Kunhan tuo emäntä nyt ensin saa minut jonkunlaisille tavoille, niin kehtaa paremmin viedä minut sinne.


Minulle se on ihan sama missä hypin ja riehun. Ne temput kuulemma karsitaan pois, sanovat kotona, eikä millään hellittelyäänellä. Silloin heittäydyn selälleni ja näytän söpöltä.


Kaiken kaikkiaan olen oikein lupaava hypokoiran alku. Veskukin kehui minua kun käytiin näyttäytymässä, ja Vesku kyllä tietää.


Arja Makkonen


   Daran söpöily kuva


 Diiva ja Dara koirapolulla.
  Pentukoulussa istumassa

  Salla ja Dara pentukoulussa





Pentukerhon blogi on sivu, johon kuka tahansa "bloggari" voi kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti opaspentuihin liittyviä juttuja. Blogissa voidaan julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvia. Blogiteksteihin on kenellä tahansa myös kommentointimahdollisuus.

Blogin kommentointikin toimii taas.