Opaspentuperheet Facebook-linkki

Perussivut

Tapahtumia

Fanituotteita

Vuoden Äippä

Blogi

Galleria

Linkkejä

Keskustelualue

Yhteydenotto

Mobiiliversio


Ihastuttava päivä Kangas

10-08-2020

Koiran omistajista parhain nouse ei varhain, tässä tapauksessa oli noustava. Olin pyytänyt Niemisen Saria, meidän  tottelevaisuus ryhmän opettajaa  mukaan Kangasalan kesäpäivään (selvennykseksi kerron että se tottelevaisuusopetus on  meidän koiraryhmälle). Lähdimme Sarin kanssa kohti Kangasalaa opaspentuperheiden tapaamiseen varhain aamulla. Eläkeläisopas Femma oli jo aimemin lähtenyt kohti Kiteetä, joten mukana oli vain Dara, minun tuleva hypokoira.

Dara teki töitä jo matkalla, kun se taukopaikassa alkoi töniä  kun verensokeri oli laskemassa.Onneksi se ilmaiseee jo hyvissä ajoin, niin ei kerkeä tulla hypo-oireita. Kolmen tunnin matka meni, kumma kyllä, koirista puhuen. Sari on pelastuskoira ihmisiä,  ja nyt hän kouluttaa Picardienpaimenkoirapennustaan paimenkra Jotenkina.  vaan koirista riitti juttua.

Kun pääsimme perille, siellä jo lauma labbiksia kirmaili pihalla. Kun tulimme autosta ulos, pidin Daran vielä hihnassa, ja toiset koirat tulivat moikkaamaan. Voi hyvä hevonen sentään. Dara ei osoittanut pätkääkään kunnioitusta toisia kohtaan, vaan se ärisi ja purisi kaikille koirille. 

Aloin olla  epätoivonpartaalla, että Dara on pilalle kasvatettu, epäsosiaalinen koira joka ei ymmärrä koirien  kieltä ollenkaan. 

Mistähän päin tätä surkeuden valitusta vielä jatkaisi...  Olen epäonnistunut koiran koulutuksessa, eikä ikinä enään koskaan kukaan anna minun koskea koiraansa. Olen  luuseri kertakaikkiaan...

Noita miettiessä ”Ryhmä Sarit” Talonen ja Nieminen keksivät,että otetaan muut kiinni ja annetaan Daran tutustua vapaana koiriin. Tunsin suurta kiitollisuutta muita kesäpäiväläisiä kohtaan, kun kaikki asiaan suostuivat. Ja vielä lupasivat  ”karjua” koirille (LUE: Daralle) :)  jos yhteenottoja tulee. Henkistä tukea parhaimmillaan. Voi kiitos kaikille !

Kun koirat olivat kiinni, päästin Daran autosta, ja kuin kaskävikään, se kävi häntä heiluen moikkaamassa muita koiria, ja sitten se valitsi porukasta  komean uroksen, ja vei sen mukanaan leikkimään. Muutkin päästettiin vapaaksi, ja kyllä oli kova menopäällä kun porukka rieha alkoi. Sari N sanoi, että Dara laumaantui nopeasti, ja että se oli aluksi pihaan tultuamme epävarma ja arka, eikä osannut suhtautua vieraaseen laumaan. Tämä Kangasala päivä oli oikein hyvä kokemus Daralle.

Olin jo uhkaillut Daraa että ensi vuonna ei pääse mukaan opaspentuperheet tapahtumaan. Siihen Sari T sanoi että kyllä pääsee, ja nyt minustakin näyttää että pääsee. 

Sari ja kumppnit olivat taas kerran tehneet niin hyvän ruuan ja kahvileivät, että hypokoiralle riitti töitä, tällä kertaa korkeiden sokereiden parissa, kun emäntä maistoi kaikkea.

Oli hauska tutustua myös Mariannen  Opaskoira Onniin. Marianne puhuu niin minun kieltä...”kyllä se työnsä tekeetosi hyvin, MUTTA muuten se on ihan mahdoton”. Olen itse käyttänyt juuri samoja sanoja Darasta.

Ei voi kun todeta: jokainen saa sellaisen koiran kun ansaitsee !

Arja Makkonen




Kirjoita kommentti